Vaikka olen useampia keittiötä suunnitellut jo aiemminkin, niin nyt on ongelma! Keittiö pitää olla toimiva, varmaan kaikki ovat sitä mieltä, mutta mitä se toimivuus sitten tarkoittaa?

Minulle keittiön toimivuus tarkoittaa, sitä että keittiössä on helppo laittaa ruokaa ja myös siivota ruoanvalmistuksen ja ruokailun jälkeen. Näitä asioita helpottaa kummasti se, että koneet on sijoitettu järkevästi, uuni, mikro ja astianpesukone ovat sijoitettu riittävälle korkeudelle, astianpesukone on tiskialtaan oikealle puolelle ja taas vastaavasti uuni keittotason vasemmallle puolelle, myös laskutilaa pitäisi löytyä riitävästi koneiden ympäriltä. Lisäksi kylmäsäilytystilaa pitää olla riittävästi, ettei kaupassa tarvi käydä joka päivä, käytännössä se tarkoittaa 120 cm leveää Festivoa. 

Suunnittelua rajoittaa myös se, että keittiössä on ikkunoita kahteen suuntaan ja ainakin toinen niistä ikkuna seinistä on käytettävä kaappiseinäksi, jotta saataisiin riitävästi kaappitilaa. Ikkunan kohdallehan ei tietenkään voi sijoittaa kuin alakaappeja.

No noi ei nyt vielä ole kovin isoja vaatimuksia, jos olisi käytettävissä iso keittiö, mutta kun ei ole. Tilaa on käytettävissä vain n. 4,5m x 2,5 m, johon pitäisi siis mhtua kaapit ja ruokapöytä. Nyt onkin täytynyt miettiä mistä olisin valmis luopumaan, ja olenkin jo pari sellaista keksinyt: suomalainen erikoisuus, astiankuivauskaappi saa lähteä ja valitettavasti keittiöön ei mahdu myöskään yhtään apteekkarin kaappia, joka on kyllä todella hyvä keksintö erityisesti kuivatavaran säilyttämiseen.

Suurimman ongelman kuitenkin aiheuttaa se, että kaappitila vähenee lähes puoleen, joten osa astioista, kattiloista, padoista ja pannuista menee kirpparille tai sitten lahjoitan pois. Minä kun olen sellainen astiafriikki, juuri huomasin kuinka monta astiastoa, aterin- ja lasisarjaa kaapeissa on, ja monet vielä kahdelletoista hengelle. Astiastoja on arki- ja juhlakäyttöön, jouluakin varten ihan omansa. Lisäksi tarjoilu- ja säilytysastioita niitäkin kaappikaupalla, yhden kaapin taaimmaisessa nurkassa varmaan sellaisiakin, joita on käytetty viimeksi 1900-luvulla, mutta eihän niistä raski luopua, jos niitä joskus vielä tarvii !